Valokeilassa: Kate Bush

Kate Bush on epäilemättä yksi legendaarisimpia ja vaikutusvaltaisimpia naismuusikoita. Omaperäisen laulutyylinsä ja tunnistettavan äänensä lisäksi Katen imagoon ja lavaesiintymiseen ovat kuuluneet vahvasti myös tietynlainen mystisyys ja teatraalisuus, "luova hulluus", sekä naisellisuuden esiintuominen tyylikkäällä tavalla.
  Jo lapsena musiikista ja säveltämisestä innostuneen naisen pitkä ura alkoi vuonna 1978 julkaistun debyyttialbumi The Kick Insiden myötä - ja tänä syksynä hän teki ainutlaatuisen konserttisarjan kotimaassaan Englannissa.

 

 

 

 

URAN ALKU: THE KICK INSIDE JA LIONHEART

 

Kate Bush kiinnostui musiikin ja omien kappaleiden tekemisestä jo hyvin nuorena, ja debyytilläänkin hän on vasta 18-vuotias. Jo ennen debyyttilevyn julkaisemista nuorta muusikkoa oli auttamassa alkuun Pink Floydista tuttu kitaristi-laulaja David Gilmour, joka kustansi Bushille laadukkaan demoäänityksen.

  Debyyttilevy The Kick Inside (1978) sisältää tietysti klassikkohitin Wuthering Heights, joka on saanut inspiraationsa Emily Brontën kirjoittaman samannimisen romaanin televisiosovituksesta. Levy-yhtiö olisi halunnut julkaista ensimmäisenä singlenä kappaleen ”James and the Cold Gun”, mutta nuori muusikko itse oli ehdottomasti sitä mieltä, että nimenomaan Wuthering Heightsin on oltava singlevalinta. Viimein levy-yhtiökin taipui Bushin näkökannalle ja hyvä niin, sillä Wuthering Heightsistä tulikin yksi Bushin menestyneimpiä kappaleita.

Niin ikään tunnelmallinen pianoballadi A Man With The Child In His Eyes kuuluu Bush-klassikkojen joukkoon, ja levyn parhaimmistoon lukeutuvat myös yhtä lailla tunnelmalliset The Saxophone Song (jossa nimensä mukaisestikin kuullaan foniakin) ja aloitusraita Moving.
 

 

 

 

 

 

The Kick Inside ja jo saman vuoden puolella ilmestynyt seuraava albumi Lionheart ovat musiikiltaan hyvin samankaltaisia levytyksiä. Jo uransa alussa nuoren Katen tekemä musiikki on tunnistettavan omaperäistä ja näillä kahdella levyllä on paljon hyvää materiaalia, mutta kuitenkin niistä kuuluu se, että hän on vielä ollut hakemassa lopullista tyyliään.
 

 

 

 

 

NEVER FOR EVER JA THE DREAMING
 

 

Seuraavat albumit Never For Ever (1980) ja The Dreaming (1982) esittelevät jo kokeilevampaa musiikkia Kate Bushilta.

Never For Everin aloitusraita on niin ikään klassikkokimaraan kuuluva, uskottomuudesta ja rakkaudesta kertova Babooshka, jonka musavideossa Bush tanssii kontrabasson kanssa. Albumilta löytyy myös eräästä elokuvasta inspiraationsa saanut, häissä tapahtuvasta murhasta kertova The Wedding List, joka on musiikillisesti yksi suurimpia suosikkejani Bushin tuotannosta. Levyn päättää aavistuksen dramaattinen, mutta koskettava Breathing, johon Bush sai inspiraation nähtyään dokumentin ydinsodan vaikutuksista. Sanoitukset kertovatkin raskaana olevasta naisesta, joka joutuu hengittämään ydinlaskeuman saastuttamaa ilmaa.

 

Kuvittaja Nick Price on tehnyt Never For Ever-kansikuvan Bushin omien ideoiden pohjalta. Joutsenet ja lepakot, sekä muut kuvassa esiintyvät vastakohdat symbolisoivat ihmisen eri puolia ja sitä kuinka jokaisessa ihmisessä on omat hyvät ja pahat piirteensä.
 

 

 

 

 

 

 

 

Omat suosikkini The Dreaming-albumilta ovat puolestaan veikeän hauska There Goes A Tenner ja tunteikas balladi Night Of the Swallow.

There Goes A Tenner kertookin itse asiassa pankkiryöstöstä ja siitä pelokkaan jännittyneestä tunnelmasta, mikä ryöstäjillä on tapahtumien hetkellä, sillä heitä alkaa pelottaa ryöstöyrityksen pieleen meneminen. Tätä kuvailevan kireän jännittyneen tunnelman Bush halusikin luoda tähän biisiin.

 

 

 

 

 

 

HOUNDS OF LOVE

 

 

Hounds of Love (1985) on ehkäpä se kaikista tunnetuin ja pidetyin Kate Bush-albumi; eikä syyttä. Never For Everin ohella Hounds of Love on myöskin oma suosikkini hänen tuotannostaan.

Levyn aloittava, syntetisaattoreiden sävyttämä Running Up That Hill on myöskin Bushin suurimpia hittejä ja sanoitukset kertovat ajatuksesta, että jos mies ja nainen voisivat hetkeksi vaihtaa keskenään roolinsa ja ajattelumallinsa, he voisivat ehkä alkaa ymmärtää toisiansa paremmin.

Jousien sävyttämän Cloudbustingin teksti pohjautuu puolestaan Peter Reichin kirjaan Book of Dreams, jossa kertojan isä on keksinyt pilviensieppaajaksi nimetyn laitteen, jolla olisi mahdollista vaikuttaa säätiloihin.

Muita suosikkejani tältä levyltä ovat mystisen tunnelman värittämä balladi Mother Stands For Comfort ja riehakkaan iloisena soiva irkkuhenkinen Jig Of Life.

 

 

 

 

 

 

 





 

 

AERIAL

 

 

Hounds of Loven jälkeen Bush julkaisi vielä kaksi levyä (The Sensual World ja The Red Shoes), joiden lopputulokseen ei itse ollut tosin täysin tyytyväinen. Lisäksi Bush halusi keskittyä yksityiselämäänsä, sillä näinä aikoina hänen elämässään tapahtui monenlaisia muutoksia: äidin kuolema, eroaminen pitkäaikaisesta suhteesta sekä myöhemmin lapsen saaminen uuden elämänkumppanin kanssa.

  Vuonna 2005 julkaistu tupla-albumi Aerial katkaisi kahdentoista vuoden mittaisen levytystauon. Tunnelmallinen levy jakautuu taiteellisessa mielessä kahteen osaan: A Sea of Honey kertoo erilaisista aiheista (muun muassa äidinrakkaudesta), kun taas An Endless Sky of Honeyn teemana on yhden vuorokauden mittainen tarina, jota rytmittää lintujen laulu. Aerial Tal-välisoitossa on myös kuultavissa, kuinka Bush itsekin matkii lintujen ääniä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esittely on hyvä päättää tähän The Sensual World-biisin kauniiseen musiikkivideoon!