VERKATEHDAS, HÄMEENLINNA / MAALISKUU 2009
Verkatehtaan keikka oli ensimmäiseni bändin fanina ja siksi myös ikimuistettava. Tunnelma keikalla oli varsin intensiivinen ja ensimmäistä keikkaakin ajatellen minulla oli erinomaiset näkymät lavalle toisesta rivistä.
Toisinaan Born From Fire-biisiä kuunnellessa muistuu mieleen nimenomaan tämä keikka, sillä kyseinen biisi avasi keikan samalla, kun Tomi Joutsen asteli itsevarman oloisena lavalle.
Myös Brother Moon kuului settilistaan, ja silloiselta tulevalta levyltä (Skyforger) soitettiin ennakkomaistiaisena Silver Bride.
Jostain syystä sekin hetki on syöpynyt mieleen, kun keikan päätyttyä bändiläiset olivat lähdössä lavalta ja eräs yleisössä ollut mies huusi kovaan (joskin kunnioittavaan) ääneen: "Esa perkele!" Itse kitaristi vain hymyili leveää hymyään ja sitten katosi lavan taakse.
Tämän keikan myötä arvostukseni bändiä kohtaan nousi entisestään ja viimeistään Skyforgerin ilmestyminen oli kuuluisa "viimeinen niitti".
FINLANDIA-KLUBI, LAHTI / MARRASKUU 2009
Skyforger oli siis nähnyt päivänvalon, ja mielenkiinnolla odotin uusien biisien kuulemista tällä Lahden keikalla. Ensimmäistä kertaa minkään bändin keikalla pääsin jopa eturiviin asti, mikä varmisti esteettömän näkymän lavalle. Tomi Joutsen - jonka silloinen "hiustenkuivaaja-mikrofoni" oli hauska yksityiskohta - moshasi pitkät rastat ilmassa viuhuen, ja vieressä Esa Holopainen soitti viilipyttymäisen tyynenä kitaraansa. Tästä keikasta ei energiaa ja hyväntuulisuutta jäänyt puuttumaan, ja uudet kappaleet Skyforgerilta kieltämättä toimivat kuin junan vessa.
FINLANDIA-KLUBI, LAHTI / HUHTIKUU 2010
Toista kertaa Lahdessa, ja yllättävänkin lyhyen ajan sisään edelliseen keikkaan nähden.
Hyvän keikan jälkeen onnistuin tapaamaan bändin jäsenet ensimmäistä kertaa ja sain annettua Esalle itsetehdyn Eclipse-teemaisen kansion, joka sisälsi Amorphiksen musiikin inspiroimia kuviani. Kohtelias kitaristi vaikutti todella ilahtuneelta ja otetulta, ja jopa antoi nahkatakkinsa taskussa olleen hopeisen plektransa minulle. Muistoksi sain myös nimmarit jokaiselta jäseneltä ja yhteiskuvankin. Se oli kieltämättä ikimuistoinen kokemus 17-vuotiaan maailmassa.
MAGIC AND MAYHEM-NOSTALGIAKIERTUE 2010
Elämäni ensimmäinen keikka legendaarisella Tavastia-klubilla oli vuorossa sattuvasti täysi-ikäisyyden saavutettuani. Sattumoisin kyse ei ollut aivan tuiki tavallisesta keikasta, sillä Tavastialta alkoi Amorphiksen juhlavuoden kunniaksi tehty nostalgiakiertue, jolla bändi soitti ainoastaan kolmen ensimmäisen albumin biisejä ja entisetkin jäsenet olivat menossa mukana vierailevina tähtinä. Näin ollen lavalla nähtiin tuota vanhaakin joukkoa Kasper Mårtensonista jopa Pasi Koskiseen saakka. Hieno keikka se olikin, ja keikan päätyttyä onnistuin löytämään Tavastian lattialta pari plektraakin muistoksi.
Uusivuosi 2010 ja Amorphis Tampereen Pakkahuoneella olikin mielenkiintoinen yhdistelmä. Tästä uudestavuodesta teki unohtumattoman myös koko matkaan liittynyt seikkailullisuus ja tapahtumarikkaat käänteet, mutta se onkin jo toinen tarina.
Itse uudenvuoden keikka Pakkahuoneella oli myös nostalgiakiertueen päätöskeikka ja tunnelmakin oli sen mukainen. Omasta mielestäni se olikin yksi parhaimmista toistaiseksi näkemistäni Amojen keikoista. Bändi vaikutti energiseltä ja ehkä jopa tavallistakin hyväntuulisemmalta. Tomi ja Esa innostuivat jopa useampaan otteeseen hupailemaan keskenään, muun muassa "tanssien" Cares-biisin "humppaosuuden" aikana, leikkisät hymyt kasvoillaan. Tomi myös yritti soittaa Esan kitaraa "hämmästynyt" ilme kasvoillaan, minkä jälkeen kitaristi sieppasi laulajan kainaloonsa ja Tomia vain hymyilytti.
KESÄ 2011: NUMMIROCK JA TUSKA FESTIVAL
Jos uusivuosi ja Amojen keikka oli mielenkiintoinen yhdistelmä, juhlapyhäyhdistelmä saatiin aikaiseksi myös kesäkuussa 2011, kun Amorphis soitti juhannusaattona Nummirockissa. Myös tämä oli unohtumaton matka seikkailullisuutensa ja tapahtumarikkautensa johdosta, mutta keskikesän yön hämärässä nähdyssä keikassa oli aivan omanlaisensa tunnelma. Tuoreet livekappaleet The Beginning Of Timesiltä pääsivät Suomen ensiesitykseensä nimenomaan Nummirockissa ja pyrotekniikatkin olivat komeaa katseltavaa; siinäpä bändi oli kirjaimellisesti liekeissä.
Heinäkuun helteissä tuli koettua kesän toinen keikka Helsingin Tuska-festareilla. Siitäkään matkasta ei seikkailuja puuttunut, mutta itse keikkapäivänä aurinko paahtaa porotti pilvettömän kirkkaalta taivaalta ja lämpöasteitakin oli se 30 C. Järjestyksenvalvojat suihkuttelivatkin säännöllisin väliajoin vettä eturivin ylle ja olikin hauska hetki, kun sai nostaa kädet ilmaan, laulaa musiikin mukana ja saada samalla mainion viilennyksen kylmällä vedellä.
Bändilläkin oli luonnollisesti hauskaa ja oli mukavaa kuulla myös harvemmin soitettu Elegy-biisi Song Of the Troubled One.
AKUSTINEN KONSERTTISALIKIERTUE 2012
Huhtikuussa 2012 Amorphis kiersi Suomen konserttisaleja ja klubeja - ja nämä olivatkin hieman erilaisia keikkoja. Osa biiseistä soitettiin semiakustisina versioina ja loput biisit kajahtivat ilmoille tuttuun tapaan sähköisesti. Myös vierailevat muusikot toivat oman lisänsä näihin keikkoihin; vierailevat tähdet olivat studioalbumeiltakin tuttu saksofonisti-huilisti Sakari Kukko sekä taustalaulaja Mari Multanen.
Semiakustisessa osuudessa kuultiin alunperinkin akustinen sävellys Enigma, I of a Crimson Blood, Empty Opening, Rusty Moon, Brother Moon ja yllättäen Sign from the North Side. Myös sähköinen osuus sisälsi hienon yllätyksen, kun ilmoille kajahti tunteikas Her Alone.
Lahden Sibeliustalon keikalla valkokankaalle heijastettiin kauniita luontoaiheisia kuvia koko keikan ajan. Tomin välispiikit olivat myös tavallista humoristisempia. Encore alkoi Alone-kappaleella ja kun Esa aloitti tutun delay-kitaraosuuden soittamisen, yleisö nousi saman tien ylös konserttisalin penkeistä ja alkoi taputtaa käsiään riffin mukana - ja Esa itse hymyili leveästi tällaiselle reaktiolle.
CIRCLE-LEVYNJULKKARIKEIKKA / CIRCUS, HELSINKI 2013
Tuoreinta Circle-albumia juhlinut levynjulkkarikeikka oli sekä tunnelmaltaan että settilistaltaan yksi ikimuistoisimpia Amorphis-keikkojani. Circle-levy soitettiin siis kokonaisuudessaan alusta loppuun, minkä jälkeen settiin kuului myös tuttuja klassikkobiisejä. Itse bändikin tuntui olevan innoissaan uudesta materiaalista ja se sekä näkyi että kuului esiintymisessä. Keikan tunnelmaa voisi luonnehtia sanoilla lämminhenkinen ja pirteä.
Ennen keikkaa bändillä oli myös nimmaritilaisuus Levykauppa Äxän tiloissa (ja kauppaan astuessani sisällä soivatkin nimenomaan Circlen biisit, joista sillä hetkellä oli vuorossa Narrow Path). Näin ollen minulla oli erinomainen tilaisuus antaa bändille maalaustrilogia, joka oli inspiroitunut tuoreista biiseistä Nightbird's Song, Narrow Path ja A New Day. Samalla sain antaa myös pari vanhempaakin Amojen inspiroimaa teosta. Bändi nimmaroi myös musavisan (aiemmin samana kuukautena Bar Bäkkäri oli järjestänyt hauskan Amorphis-teemaisen musavisan, jonka minä ja kilpailuparini onnistuimme voittamaan).
KOTIKAUPUNGIN KEIKKA / HOUSE OF ROCK, KOUVOLA 2014
Haave kotikaupungin keikasta tuli viimeinkin toteen, kun bändi saapui lämmittelemään House of Rockin lauteet kuumaksi. Ilman muuta oli mielenkiintoista nähdä Amorphis tällaisessa pienikokoisemmassa rokkibaarissa, mikä loi keikkaan varsin tiiviin ja intensiivisen tunnelman.
Edes mellakka-aitaa ei ollut lavan edessä, joten keikan loputtua sainkin helposti repäistyä monitoriin teipatun settilistan mukaani muistoksi kotikaupungin keikasta. Ja toisena muistona pääsin myös yhteiskuvaan Koipparin kanssa.
YMPYRÄ SULKEUTUU (HETKEKSI) / FINLANDIA-KLUBI, LAHTI 2014
Tätä kirjoittaessani tuorein keikkani oli jälleen Lahden Finlandia-klubilla, sattuvasti synttäreideni lähimaastossa. Se olikin parhain näkemäni keikka sitten Circle-levynjulkkareiden, jo yllätyksellisen settilistansakin takia.
On aina iloinen asia, kun Brother Moon on setissä mukana (sitähän ei tapahdu aivan joka kerta), mutta tällä kertaa kyseinen kappale oli saanut uudenlaista ilmettä, kun Esa soitti intron aidolla akustisella kitaralla. Elegyltä tuttu Weeper On the Shore oli niin ikään mieluinen yllätys; tätä biisiä ei ole edes soitettu aikaisemmin livenä Tomi Joutsenen aikakaudella, joten se olikin todellinen harvinaisuus.
My Kantele esitettiin uudenlaisella sovituksella, joka oli eräänlainen yhdistelmä kaikkia kolmea aikaisempaa versiota: alkuperäistä versiota Elegyltä, akustista versiota sekä Magic and Mayhem-kokoelmalevyltä tuttua versiota Tomi Joutsenen laulamana. Esa ja Koippari soittivat alussa ainoastaan akustisia kitaroita, ja sovitus alkoi kasvattaa "lihaa luiden päälle" muiden soittimien tullessa vähitellen mukaan.
Lisäksi Esa soitti tunnelmallisen, Pink Floyd-maisen soolon The Smoken introna.
OLOHUONEKEIKKA ANJALASSA / MARI’S COFFEE, KOUVOLA 2014
Heti Lahden keikan sainkin selville, että Amot aikovat soittaa niinkin erikoisessa ja ennalta arvaamattomassa paikassa kuin Kouvolan Anjalankosken Mari’s Coffeessa. Tämä oli odottamaton mutta ilman muuta mieluisa yllätys, sekä epäilemättä harvinaislaatuinen tilaisuus.
Mari’s Coffee olikin minulle jo entuudestaan tuttu paikka, joten osasinkin odottaa että tämänkaltainen paikka olisi Amorphikselle ”pieni” mutta intiimin ja tiiviin tunnelman tarjoava miljöö. Myös tämä seikka herätti uteliaisuutta, olinhan haaveillut bändin näkemisestä vastaavanlaisessa pienessä paikassa, joka olisi eri maailmasta kuin perinteisemmät rokkiklubit.
Odotuksieni suhteen en ollut väärässä. Kuvainnollisesti sanoen bändi oli ”kuin olohuoneessa” soittamassa, mikä loi suorastaan käsinkosketeltavan tiiviin tunnelman. Täytyy sanoa, että eräiden suosikkibiisieni (Brother Moon, Drowned Maid, Weeper On the Shore, From the Heaven Of My Heart) kuuleminen tällaisessa miljöössä jää ikimuistoisimpien keikkakokemusteni joukkoon.
Koippari myös ilmeili ja hymyili minulle Drowned Maidin mukana laulaessani, ja viimeisen biisin loputtua hän kätteli eturivin ihmisiä; itsekin onnistuin tämän suhteen (vaikka rehellisesti sanottuna se oli enemmänkin nopea läpäisy kuin varsinainen kädenpuristus, hehe).
Tästä pääsee muuten katsomaan myös kokoelmaa parhaimmista Amorphis-kuvistani kaiken kaikkiaan kuuden vuoden ajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti