Amorphis on lähiaikoina julkaisemassa sekä uuden levyn että bändihistoriikkikirjankin, mutta vielä niitä odotellessa Amot ehtivät soittamaan muutaman kesäfestarikeikan kotimaassaankin. Ja nämä keikat eivät olekaan täysin totutun kaavan mukaisia, sillä kyseessä ovat Tales from the Thousand Lakes-albumia juhlistavat erikoiskeikat. Viime vuoden loppupuolella tämän klassikkolevyn ilmestymisestä oli tullut kuluneeksi tasan kaksikymmentä vuotta ja silloin niitä juhlistettiinkin teeman mukaisella kiertueella - Saksassa tosin. Mutta Suomenkin maaperälle saatiin siis muutama juhlakeikka: yksi niistä oli vuorossa Helsingin Suvilahdessa Tuska Open Airin tiimoilta.
Vuonna 1994 julkaistu Tales from the Thousand Lakes on Amorphiksen läpimurtolevy, mitä pidetään myös yhtenä merkittävimmistä suomalaisista metallialbumeista. Mikään muu bändi Suomessa ei ollut aikaisemmin tehnyt vastaavanlaista musiikkia, jossa Kalevala-aiheiset sanoitukset ja folk-vaikutteet yhdistettiin metallimusiikkiin: jo siksikin levy herätti huomiota ja mielenkiintoa ilmestyessään.
Totta kai Amorphis on esittänyt alkuaikojen biisejään lukemattomat kerrat Tomi Joutsenen kanssa, joten vaikka Tales soitettiinkin kokonaisuudessaan alusta loppuun asti, tietyt biisit Tomin laulamina versioina olivatkin minulle jo entuudestaan hyvinkin tuttuja. In the Beginning, Magic and Mayhem ja erityisesti Drowned Maid kolisivat jälleen kerran, mutta First Doom, Forgotten Sunrise ja To Father's Cabin olivat sellaisia kipaleita, jotka sain ensimmäistä kertaa kuulla Joutsenen tulkitsemana - ja ylipäätään
livenä. Ville Tuomen laulu on olennainen osa To Father's Cabin-originaalia, mutta mielestäni tämä liveversio Joutsenen laulamana ei kuulostanut yhtään hullummalta.
Myös encoren biisivalinnat jatkoivat bändin alkuaikojen hengessä, sillä vuorossa oli Vulgar Necrolatry The Karelian Isthmus-debyytiltä. On myös aina iloinen asia, kun Elegy-albumin biisejä soitetaan livenä, joten näin ollen Better Unborn ja My Kantele olivat itselleni mieluisia valintoja settiin. Keikka päättyi Black Winter Day-EP:ltä tuttuun tunnelmalliseen pianoinstrumentaaliin Folk of the Northiin, mikä oli myös hienoa kuulla.
Visuaalinen ilme ei jäänyt yhtään kalpeaksi, kun taustalakanassa lensi Black Winter Day-EP:n kansitaiteesta tuttu kotka ja pyrotkin olivat varsin komeat.
